Ihmismeri

Eilen päätimme uhmata massoja ja lähteä katsomaan keskustan kävelykadulle, Nanjing lu:lle, pitääkö paikkansa, että siellä todella Golden weekin aikana on valtava määrä ihmisiä. Metrosta poistuttuamme tiesimme melko nopeasti, että kyllä vain, näin on asia. Jalankulkuväylä vilkkaan kadun vieressä oli niin täynnä ihmisiä, että totesimme pystyvämme vain verkkaisesti valumaan muun porukan mukana.

 

Minä, Vee ja Ee siirtymässä metrosta kävelykadulle, täällä ei kannata lastansa hukata!

 

Järkytys oli kyllä suuri, kun pääsimme kävelykadun alkuun, äskeisen jengin koko metroaseman lähellä oli vasta leikkiä seuraavaan paikkaan verrattuna. Sitä ihmispaljouden määrää! En ole missään, koskaan, edes suurtapahtumien yhteydessä kokenut vastaavaa – ottaen huomioon, että kukaan ei varsinaisesti jonota mihinkään, kunhan viettävät lomapäiväänsä.

 

Nanjing lu, tiheys vain sakeni, kun mentiin eteenpäin.

 

Viranomaisten on pidettävä huoli, että autoilla ja ihmisillä on kaikilla vuoronsa, liikennevalojen värit eivät tässä merkinneet mitään. Tästä länteen alkaa alue, jossa ei autoja saa Golden week:llä olla, ja edes metro ei pysähdy siellä – liekö turvallisuussyyt vai mikä sitten takana.

Leveällä Nanjing lu:lla oli ihmisiä kuin muurahaisia. Vähän matkaa käveltyämme halusimme livahtaa erääseen ostoskeskukseen. Määränpäähän päästäksemme oli “vaihdettava kaistaa” useampaan otteeseen, sillä poikittain liikkuminen oli mahdotonta. Kauaa emme lopulta kävelleet kadulla, kun käännyimme ympäri. Koimme sen, mitä olimme tulleet täältä hakemaan. Aikuisten kesken tätä olisi ollut hauskaa ihmetellä vielä kauemmin, mutta pienten lasten ja rattaiden kanssa se ei olisi ollut järkevää. Piipahdin nopeasti mielenkiinnosta kävelykadun Zarassa, joka sekin oli niin täynnä ihmisiä, etten voinut kuin nauraa: kuka haluaa tehdä ostoksia täpötäydessä liikkeessä, kun jokaiselle rekillekin on jonoa? Selvisin ulos lähinnä vatsaa sisään vetäen ja täsmällisellä kyynärpäätaktiikalla. Jii:n liki kuuden tunnin lomaruuhkan ja kaiken tämän ihmispaljouden perusteella teimme päätöksen, että Disneyland saa meiltä jäädä toiseen kertaan – miksi mennä kiristelemään hermojaan ja tuhlaamaan rahojaan, kun saman paikan voi kokea (selvästi) vähemmän ruuhkaiseen aikaan. Kun lopulta pääsimme maan alta metrosta kotikadullemme, täällä tuntui olevan uskomattoman väljää. Mikä rauha ja tilaa ympärillä! Ihanaa!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s