Konepainotteista asiaa

No niin. Tuntuu siltä, että viime viikot ovat menneet vallan lentäen. Kiinan oppitunnitkin olivat melkein pari viikkoa tauolla ja silti tuntuu niin kamalan kiireiseltä. Kai se on osittain ihan itse aiheutettua. Toki Suomi-koulun ensi viikonloppuna oleva kevätjuhla tuo mukanaan omat kommervenkkinsä, kuten myös ensi lukukauden suunnittelu. Tuotakoon pieniä osia arjestamme jälleen tässä nyt esiin.

Maailmankuulu puputeatteri kiersi esiintymässä myös meillä. Lippujen askartelutalkoot olivat käynnissä useamman tunnin ajan ja sen jälkeen kaikki talon tuolit varattiin katsomon ja esiintymislavan tarpeisiin. Alla olevassa kuvassa koko esiintyjäkaarti ohjaajineen kiittää ja kumartaa. Melkoinen lavashow!

img_20180501_141457740280777.jpg

Puputeatteri.

Vieraamme olivat kovin odotettuja. Lapset olivat kaivanneet tätiään todella kovasti. Kuitenkin siskoni mies teki suuren vaikutuksen Oo:hon. Tätä Jii:tä käytiin huhuilemassa aina, kun hän oli poissa. Kirjoja tutkittiin yhdessä ja tietysti yöpuulle mentäessä Oo pelleili ja hassutteli minkä ehti.

img_20180501_140854215744356.jpg

Kirjoja kuluttamassa.

Viime päivien kovin juttu on varmastikin ollut meille kotiutunut rumpusetti. Raamiskaverini mies oli ostanut uudet ja ajatteli, että meillä voisi olla niille tarvetta. Minä en tiennytkään tarpeen olevan näin valtava. Jokainen vuorotellen jonottaa soittamaan (jos vain kapulat ovat tallella). Onneksi rummut ovat sähköiset, niin kenenkään korvien ei tarvitse kärsiä, jos setin vain kytkee kuulokkeisiin. Tässä kohdin isompi asunto olisi aika kiva, mutta näillä mennään ja setti on nyt meidän makuuhuoneessamme.

img_20180424_171440169499724.jpg

Oo:n tyylinäytteitä rumpalina.

Mieheni toi tässä joitakin päiviä sitten kukkakimpun vaimolleen. Tosin hieman kiertotietä. Jii nimittäin palkittiin firmassaan innovaattorina, sillä hän on ollut ahkera parantamaan työympäristöjensä olosuhteita. Hyvä Jii! No, vaikka kukat eivät olleetkaan omin käsin valitttuja, otin ne silti ilolla vastaan.

img_20180424_2132001482673049.jpg

Mutkan kautta vaimolle kukkia.

Viikko sitten meidän pakastimemme alkoi kolista ja pitää aivan järjetöntä lopunajan ääntä. Aina, kun avasi oven pakastimesta tai jääkaapista, kuulosti siltä, kuin vanhasta traktorista olisi käännetty virrat pois. Sellainen kamala lonksutus. Talomme insinöörit kävivät tutkimassa asiaa ja totesivat, että ehkäpä heidän tietotaitonsa ei tähän riitä, joten he päättivät kutsua paikalle ammattimiehen parin päivän päähän. Minä vain rukoilin, että kone jaksaa siihen asti, etten kaiken muun kiireen keskellä joudu vielä tekemään sataa lajia ruokaa arvokkaasta sisällöstä pelastaen sen, mitä vain voi. Yöt pidimme keittiön ovea kiinni, kun meteli oli oikeasti niin kamalan kova. Pakastin onneksi jaksoi taistella siihen saakka, että kodinkonekorjaaja saapui paikalle. Takapaneelin irrotuksen jälkeen vika oli äkkiä havaittavissa: valtava möhkäle jäätä ympäröi kaikkia pakastimen sisuskaluja. Siinä oli neljä miestä hommissa: kaksi talon insinööriä katselemassa, kodinkonekorjaaja istui piskuisella Ikean jakkaralla pakastimen oven edessä (en tiedä, tekikö hän varsinaisesti mitään) ja alakerran väen kauluspaitainen setä föönasi jääkimpaletta sulaksi. Onneksi minun roolini oli vain peitellä pakasteet ja ihmetellä vierestä. Nämä ovat näitä ehdottoman hyviä puolia asua “palvellussa” asunnossa.

img_20180426_155054129792884.jpg

Föönillä jäätä tykittämässä.

Viime perjantaina Bible Studyn jälkeen menimme tavalliseen tapaamme lounastamaan ravintolaan. Ajattelimme kokeilla vaihteeksi jotain uutta, joten päädyimme erääseen Taiwanilaiseen paikkaan. Sisältä se oli tosi siisti, mutta tarjoilijat ja paikan omistajat olivat pukeutuneet täysin tavallisiin vaatteisiin ja haisivat vanhalta röökiltä. Ei kovin houkuttelevaa. Me saimme eteemme lajitelman erilaisia ruokia, joita emme tällä kertaa itse valinneet. Siinä olikin melkoinen kavalkadi kaikenlaista, tosin (melkein) kaikki maistui oikein hyvältä. Olin mielestäni ennakkoluulottoman rohkea, sillä alla olevassa kuvassa on siivutettua siankorvaa, jotain vesilintua (suurin osa luuta) sekä ankanmunuaisia (jos en kuullut väärin), ja minähän maistoin kaikkea. Jos olisin syönyt niitä täysin sokkona ja tietämättä, mitä maistan, olisin vain todennut, että hyvältä maistuu. Valitettavasti ruoka on kuitenkin aina kokonaisuus, enkä ihan ole päässyt vielä tälle kiinalaisuuden tasolle, että söisin mitä vain. Jamssisoseesta tehty “jäätelöpallo” jälkiruokana jäi yhden lusikallisen maistamiseksi, jamssi ei vain sovi minun makuhermooni. Ainakaan jälkiruokana.

img_20180427_1316051923780016.jpg

Rohkea rokan syö. Tai kiinalaisia ruokia.

Suomi-koululla on nyt viimeinen varsinainen koulupäivä keväältä takana. Viime kerralla aiheena oli äitienpäivä ja perhe, lapset saivat piirtää oman taulun äidille. Niistä tuli hienoja! Vielä on jäljellä kevätjuhla. Minun pitäisi tänään käydä sitä varten jossain printtikaupassa tulostamassa koulun oppilaiden todistukset (kaksipuoleisina), kevätjuhlaohjelmat ja samassa yhteydessä olevan vappuriehan puuhapisteille rastilaput. Toivottavasti saan sitä, mitä tilaan. Kääk.

img_20180428_115332142625846.jpg

Suomi-koululaisten äitienpäivätaidetta.

Meillä on tällainen pikkuruinen “muna”, jolla voi mitata kodin ilman puhtautta tietyillä mittareilla. Eilen mitatessamme ilmanpuhdistimien tulo- ja poistoilmaa havaitsimme, että niiden teho on selvästi hiipunut. Alkoihan niiden suodattimissa tullakin se puolen vuoden vaihtovälin suositusraja vastaan, joten päätimme vaihtaa suodattimet.

img_20180501_16153032803045.jpg

Egg mittaa ilman puhtautta.

Otimme yhdestä koneesta vanhan ulos ja ihmettelimme, että eihän tämä nyt niin likaiselta näytä. No ei kai, kun ei ole vertailukohdetta! Uusi paketti auki ja johan oli eroa nähtävillä. Ovatpahan ainakin keuhkomme näiden suodattimien hiukkasten verran puhtaammat. Yäk. Uudet mittaukset munalla todistivat, että suodattimien vaihdosta ei ainakaan kannata tinkiä, vaikka ruotsalaiset siitä ihan kohtalaisen summan veloittavatkin – maksamme mielellämme.

img_20180430_1121031762571821.jpg

Uusi ja vanha ilmanpuhdistajan suodatin rinnakkain. Pölyt on suodatettu pois jo ennen tätä suodatinta.

Täällä on nyt ollut oikein lämmintä säätä pidemmän aikaa: 24–31 astetta. Harmi, että monta päivää on ollut niin huono ilmanlaatu, että ei ole oikein ulkona viitsinyt nokkaansa näyttää. Vaikka pitkiä jaksoja olemmekin ennen tätä saaneet nauttia edes kohtuullisesta ilmanlaadusta. Mutta edelleen siis odotellessa niitä hyviä kelejä. Useat ihmisethän täällä ovat puhuneet, että huhti-toukokuussa nämä kamalat saasteet vihdoin kääntyisi laskuun. Odottelen toiveikkaana!

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s