Koiran vuosi

Kiinalainen uusi vuosi (käytän tästedes lyhennettä CNY, eli Chinese New Year), toiselta nimeltään Kevään juhla, on ihan nurkan takana. Ensi torstaista alkaen Kiinassa juhlitaan aivan kuin me juhlisimme joulua. Vaikka täällä kaikki toimiikin nykyisin gregoriaanisen kalenterin mukaan (otettu käyttöön 1912), niin kiinalainen traditionaalinen ajanlasku perustuu  reippaasti yli 4000 vuotta vanhaan kuukalenteriin ja kahdentoista eri eläimen vuosiin ja näiden elukoiden mukaan on jaettu muun muassa päivän tunnit. Eläimet ovat rotta, härkä, tiikeri, kani, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina, kukko, koira ja sika, jotka samalla ovat kiinalaisia horoskooppeja (horoskooppi määräytyy syntymävuotesi ja syntymäaikasi perusteella) ja jokaisella erilaiset piirteet. Koska kalenteri perustuu kuuhun, juhla lankeaa joka vuosi eri päivälle jonnekin tammikuun 21. ja helmikuun 19. päivän välille ja toisinaan sitä vähän joudutaan rukkaamaan noin kuukaudella aiemmaksi, jotta se pysyisi vuoden alun juhlana.

Siinä onkin ajattelemisen aihetta, että 15 päivän ajan tätä juhlaa viettää noin kuudesosa maailman väestöstä! Ja siinä, että tämän juhlan takia neljä prosenttia maapallon väestöstä on  niin sanotusti tien päällä. CNY on ennen kaikkea yhdessäolon juhla, jolloin suvut, perheet ja hyvät ystävät kokoontuvat yhteen. Koska kyseessä on vuoden ainoa pitkä loma syksyn Golden weekin lisäksi, miljoonat ja taas miljoonat kiinalaiset ovat yhtä aikaa liikkeellä.  Syksystä viistastuneena myös Jii tekee keskiviikon työpäivän Shanghain toimistolta käsin, jolloin kotimatka lyhenee noin viidellä ja puolella tunnilla, sikäli mikäli kuvio olisi toistunut täsmälleen samana kuin viime kerralla. Ja miksei olisi.

Kiinalaisen uuden vuoden synnystä on monia variaatioita, mutta yksi kuuluisista kertomuksista on myyttinen Nian (suomennettuna vuosi). Nianin kerrotaan olleen raivoisa peto, jolla oli härän vartalo ja leijonan pää. Otus asui meren alla tai vuorilla. Talven – ja samalla ruokavarastojen – huvetessa kohti loppuaan Nian lähti koluamaan kyliä terrorisoiden niiden asukkaita hyökäten kaiken kimppuun ja syöden mitä tahansa sen tielle sattuikin. Ajan kuluessa kylien asukkaat ymmärsivät Nianilla olevan kolme pelkoa: tuli, melu ja punainen väri. Niinpä ilotulitteet, metelöinti koko yön läpi ja punaiset vaatteet pitivät pedon poissa. Nian pelästyi niin kovasti kyläläisten vastatoimia, että se pakeni. Seuraavana vuonna kyläläiset jatkoivat raivoisasti Nianin pelottelua, jotta se jälleen pysyisi poissa. Satoja ja taas satoja vuosia perinnettä on jatkettu, ja nyt siitä on tullut tapa. (Tosin Shanghaissa ei saa enää kaupunkialueella ampua raketteja tai paukutella papatteja, aiemmin koko yönä ei ole saanut unta, kun meteli on ollut korvia huumaavaa.)

Nian

Mystinen Nian. Kuva: The Guildwars Guru.

Ennen uutta vuotta täällä alkaa paikkojen koristelu. Kaikkialla on kultaa ja punaista, roikkuvia lyhtyjä, seinävaatteita ja muita koristeita. Ihan niin kuin Suomessa kaikki kahjot siivoavat kotinsa lattiasta kattoon, niin samalla tavalla täällä paikalliset tekevät, tosin he jynssäävät kai pinnoista irti menneen vuoden huonon onnen. Jotkut kuulemma maalaavat alkavan vuoden kunniaksi ovi- tai ikkunanpielensä punaisella maalilla. Joka tapauksessa kaikkialla on myynnissä CNY-tavaraa, eli samanlaista kuin meillä joulukrääsä, mutta täällä vain kiinalaisella kuorrutteella.

CNY:n aatto on omistettu nian ye fan:lle, eli jälleennäkemisen juhlalle. Ennen ruokailua lausutaan rukoukset, joiden saattelemina vanha vuosi taputellaan ja muistellaan esi-isiä. Alueelliset ja perheen tavat määräävät tarjottavat ruokalajit, mutta kala (esitelty myöhemmin) on eräs merkittävä symbolinen syötävä. Jotkut perheet vierailevat ruoan jälkeen paikallisessa temppelissä tai julkisella aukiolla kuuntelemassa kelloja tai julistamassa uutta vuotta toisilleen. Suurin osa kuitenkin katsoo vuosittaista CCTV:n uuden vuoden gaalaa, joka luultavasti on yksi maailman seuratuimmista televisio-ohjelmista sadoilla miljoonilla katsojillaan.

Uuden vuoden päivä alkaa keskiyöllä kakofonisella ilotulitteiden paukkeella. Monet myös uhraavat esi-isilleen. Unien jälkeen lähdetään vierailemaan sukulaisten luo. Kunnioitusta osoittaakseen perheet vierailevat ensin suvun vanhimpien jäsenien kodeissa toivottaakseen heille terveyttä ja pitkää ikää. Ihmiset tervehtivät toisiaan erilaisilla lahjoilla riippuen vuodesta, iästä ja suhteessa vastaanottajaan. Hongbao, eli punainen kirjekuori, jossa on rahaa, on varsinkin yleinen varsinkin lapsille annettuna. Sekä ayille, meilläkin hänelle annetaan onnea tuovan värin kirjekuoressa niin sanottu 13. kuun palkka (samoin joissakin kiinalaisissa yrityksissä saatetaan antaa työntekijöille vuodenlopettajaisbonus). Leijona- ja lohikäärmetansseja esitetään useassa paikassa. Ne tuovat hyvää onnea niin esiintyjille kuin katsojillekin. Alun perin Han-dynastian ajalta  peräisin oleva seremoniallinen tanssi on nykyisin monimutkainen ja vaativa viihdenäytös.

img_20180212_174809770717737.jpg

Vee:n koulun CNY-juhlallisuuksia ennen loman alkua. Vasemmalla lohikäärme, oikealla kaksi leijonaa (luulin näitäkin joskus lohikäärmeiksi).

Uuden vuoden toisena päivänä, joka on tunnettu “vuoden alkuna”, jatketaan vierailuja perheen ja suvun parissa. Yleensä myös naimisiin menneet naiset vierailevat tänä päivänä vanhempiensa luona. Jotkut viettävät myös aikaansa läheisten ystäviensä kanssa. Uuden vuoden päivät kolmesta seitsemään jatkavat vierailuja.

Yhdeksäs päivä on on Taivaallisen Jadekeisarin syntymäpäivä, jolloin hänelle osoitetaan rukouksia. (Jadekeisari on taolainen jumala, ja hän on siis jumalten hierarkian huippu. Jadekeisari ei ole kaikkivaltias jumala, vaikka hänen vastuullaan onkin kaikki olemassaoleva – toisinaan hän joutuu turvautumaan apuvoimiinsa: jadekeisarin taivaallisessa valtakunnassa on kokonainen hallintojärjestelmä ministeriöineen, kuten ukkosen ja tuulen, sodan, varallisuuden ja kirjallisuuden ministeriöt.) Tämä päivä on myös käytännöllisesti katsoen suurimmalle osalle uuden vuoden juhlinnan loppu, sillä suurin osa ihmisistä palaa töihin.

Viidestoista päivä uuden vuoden vaihtumisen jälkeen on tunnettu myös lyhtyjuhlana (yuanxiao jie, riisipallojuhla), ja tämä päivä lopettaa uuden vuoden juhlallisuudet. Lyhtyjuhlan päivänä on ensimmäinen uuden vuoden täysikuu. Ihmiset kerääntyvät katsomaan ja sytyttämään lyhtyjä sekä syömään yuanxiao-nyyttejä.

Tosiaan, erilaisilla ruoilla on todellakin omat merkityksensä. Niin kuin muutenkin usein kiinassa, se, miltä asiat kuulostavat tai näyttävät, antaa niille omanlaisensa symboliikan (lue: keskimääräinen kiinalainen on taikauskoinen). Länsimaalaisillekin hyvin tutut kevätrullat ovat menestyksen ja vaurauden takaajia – niitä popsiessa pitää kuulemma ihan ääneen sanoa “tonni kultaa”. Vuohen (tai vaihtoehtoisesti lampaan/karitsan) lihasta tehdään usein pataruokaa, jonka nimi kiinaksi on san yang kai tai eli kolme vuohta tuovat rikkautta – tämä kuuluu uuden vuoden sanontoihin. Tangyuan puolestaan ovat makeita tahmariisipalleroita (glutinous rice), joiden muoto ja nimi rimmaavat yhdessäolon sekä jälleennäkemisen kanssa. Ja totta kai väriteemaan iskevät erinomaisesti “hyvän onnen hedelmät”, eli mandariinit, appelsiinit ja pomelot, jotka kaikki ovat kullankeltaisia, eikä pyöreä muotokaan haittaa tässä tapauksessa lainkaan. Ja tietenkin sitä rahakkaammaksi elämäsi muuttuu mitä enemmän syöt näiden karkeloiden aikana hopeaharkkojen muotoisia nyyttejä (dumplings, jiao zi). Niangao on niin ikään tahmariisistä valmistettu kakku, jonka nimi kuulostaa “kohota joka vuosi vuodelta”, joten sen nauttiminen viittaa lapsen hyvään kasvuun, kouluarvosanoihin, liiketaloudelliseen menestymiseen sekä ylennyksiin. Pitkäikäisyyttä voi sitten saada todella suositusta annoksesta, eli nuudeleista, jotka on tehty erityisen pitkiksi – niitähän ei saa sitten missään nimessä leikata syödessä pieniksi. Kaiken kruuna kala-annos. Kala on mandariinikiinaksi yu, mikä kuulostaa ylijäämältä, ja kalaa syödessä perhettä tai yksilöä kohtaa alinomainen yltäkylläisyys. Kala-annosta syödään nimenomaan CNY:n aattoiltana, eikä annosta saa syödä loppuun ennen vuoden vaihtumista. Eli jos suomalaisessa joulupöydässä onkin pyhänä pidetty kinkku, ei varmaan ole kovin suurta väliä, miten sitä syödään – kunhan syödään. Ja ainoa, mitä se saattaa tuoda ihmiselle, on kohonnut verenpaine ja paisuva vyötärö. Eikä kinkulla edes ole mitään sopivaa positiivista riimiparia. Harmi.

Niin, ja jos näillä kommervenkeillä kiinalainen lisää itselleen kaikkea hyvää, on myös asioita, joita ei todellakaan saa tehdä, jotta puuhat eivät vaikuta karmealla tavalla tulevaan vuoteen. Ensinnäkään, lapset eivät saa itkeä (eivät tietty muutkaan, mutta erityisesti lapset), sillä se tuo perheeseen pahaa karmaa. Työkalujen ja muiden tykötarpeiden rikkominen tarkoittaa menetettyjä tuloja ainakin bisnesmiehille ja kaupparatsuille. Riisi ei saa missään nimessä loppua kesken: jos näin pääsee käymään, äärimmäinen köyhyys odottaa. Käytettyjen vaatteiden pitää olla moitteettomassa kunnossa, siksi moni käyttää CNY-juhlinnan aikana juuri ostettuja, uusia vaatteita. “Älä tapa” on kirjoittamaton sääntö (ihan hyvä sääntö mielestäni, vaikka tämä varmaankin kuuluu laajentaa myös eläimiin), sillä veren vuodattaminen aiheuttaa tulevalle vuodelle katastrofeja ja tragediaa. Tietyt lahjat ovat pannassa: muun muassa kellot, sakset, päärynät ja sateenvarjot kantavat jokainen negatiivisia mielleyhtymiä symboliikansa takia.

Erityisesti uuden vuoden ensimmäisenä päivänä ei kannata alkaa leikkiä pahan kanssa ja välttää siksi seuraavia asioita. Älä syö puuroa, sillä ihan takuulla köyhdyt. Ei kannata pestä hiuksiaan tai vaatteitaan, sillä samalla huuhtoutuu viemäriin kaikki hyvä onni. Ompelutarvikkeet kannattaa myös sulloa kaapin perälle, sillä ompeleminen vähentää varallisuutta. Pintoja ei tulisi lakaista tai pyyhkiä enää uutena vuotena (siivota pitää ilmeisesti jo ennen sitä perusteellisesti), ettei vain samalla pyyhi pois mahdollista omaisuuttaan. Äläkä missään nimessä puhu kuolemasta, eikös siinä tapauksessa ainakin joku kuole kohta, ellet peräti itse?

Yleinen varovaisuus siis kunniaan. Älä tee mitään kiinalaisena uutena vuotena. Tai pukeudu punaiseen, metelöi ja syö kalaa, niin et kuole, Nian ei syö sinua, varallisuutesi kasvaa ja onnesi karttuu. Eli kaikki menee hyvin tänäkin vuonna.

新年快乐! xin nian kuai le!

 

(Lähteenä käytetty muun muassa City Weekendin Shanghai Family -lehteä. Jos joku kiinalainen ei sitten aiokaan juhlia yllä kuvatulla tavalla, en aio pyytää keneltäkään anteeksi levittämääni väärää tietoa.)

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s