Taidetta ja pyssyleikkejä

Ennen lumisateita oli pari päivää kylmää ilmaa ja ihmeen puhdas ilma. Otimme ilon irti ja ihmettelimme puistoa lasten kanssa sillä välin, kun ayi teki lounasta ja siivosi meidän sotkujamme. Kivillä kiipeileminen on ihan lasten lempijuttuja. Niin kuin kuvasta näkyy, toppatakki ja ulkohousut ovat olleet lähiaikojen vakiovarustuksena.

img_20180127_1914171019850722.jpg

Puistotutkijat.

Viimeksi raamis oli meillä. Ulkona oli karseat saasteet ja alun perin suunnittelemani lasten sisäleikkipuistoretki siksi aikaa peruuntui. Ee ja Oo saivat pikkukakkosmaratonin Vee:n huoneessa sillä välin. Ee pääsi ennen raamiksen alkua esittelemään legojansa naisille ja oli kovin otettu heidän huomiostaan. Syy, miksi pidimme Bible studyn tällä kertaa meillä, oli kodin siunaus. Yritimme sitä jo kerran syksyllä, mutta kävi niin, että pari leidiä ei silloin päässytkään paikalle, joten siirsimme sen myöhempään ajankohtaan. Koen tärkeäksi sen, että koti, jossa elämme, on siunattu yhteisesti. Siellä kuitenkin vietämme eniten aikaamme yhdessä perheenä, se on turvasatamamme. Paikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja purkaa tunteitaan. Kodin siunauksessa rukoilimme jokaisessa huoneessa erikseen niiden käyttötarkoitusten mukaisesti ja jokaisen asukkaan puolesta erikseen. Saakoon jokainen, joka tähän kotiin astuu, osansa siitä siunauksesta, mikä meille on annettu!

img_20180127_19244590460330.jpg

Ee viihdyttää Bible studyn naisia.

Vee:n kouluaamuina minulla soi kello 6:30. Siksi viikonloppuaamut, jos ei ole mihinkään pakko lähteä, ovat todella ihania. (Olen varmaankin jo maininnut, etten ole aamuihmisiä. Heräämiseni kestää, vaikka olisin jo jalkeilla.) Yhteiset aamupalahetket ovat usein suunnilleen seuraavia: Jii on herännyt aiemmin, puuhannut aamupalaa, keittänyt kahvit. Minä könyän keittiöön. Kannan lapsille muonaa pöytään. Teen itselleni. Kun siirryn syömään, lapset ovat jo valmiita – he ovat valmiina noin kahdessa minuutissa, paitsi Ee, joka usein haaveilee ja höpöttää niin, että unohtaa syödä. Eräänä lauantaina Oo päätti jättää muiden seuran taakseen ja siirtää kattauksensa keittiöön.

img_20180127_191951505133722.jpg

Tunnustan, että en todellakaan pidä moppaamisesta. Suomessa asuessamme lattiamme pyyhittiin ihan kenen tahansa toimesta ehkä neljä kertaa vuodessa (pienempiä alueita ja tahroja tietysti useammin). Täällä pölyjä on pyyhittävä ja lattiaa mopattava aika useinkin, sillä pölyn mukana hengitysilmaan kulkeutuu myös saastepartikkeleja. Onneksi minun ei tarvitse heiluttaa moppia. Ee taas rakastaa sitä. Tässäkin jälleen kerran lika saa kyytiä. Ayimme naureskelee usein, että hän voisi mennä leikkimään ja Ee voi siivota. Aika lähellä se niin onkin, sillä viimeksi tomera tyttö puhdisti puolet asuntomme lattiapinta-alasta.

img_20180123_1248181505444556.jpg

Ee mopinvarressa.

Viime aikoina on ollut paljon artisteja liikkeellä. Vee:n koulussa oli alkuviikosta taidenäyttely, jossa koko grade 2 esitteli omia taideteoksiaan. Osa oli tehnyt veistoksia, osa maalannut. Vee:n työn nimi on “Stars!”. Taiteilijat olivat paikalla keskustelemassa ja kertomassa omista teoksistaan. (Kyltissä lukee: Thank you for coming to the grade 2 “How we express ourselves” Art Gallery!)

img_20180127_1919141494239930.jpg

Vee esittelemässä teostaan taidenäyttelyssä.

Naapuriluokassa eräs Minnesotasta kotoisin oleva poika oli tehnyt NFL:n (amerikkalainen jalkapallo) playoffeihin päässeen Vikingsien kotistadionin. Harmi vain hänelle, että joukkue hävisi karmealla tavalla, eikä päässyt enää etenemään. Muita upeita teoksia olivat muun muassa sukanlajittelija, jättimäinen tikkari, linnunpesä ja ruokakauppa.

img_20180122_1434451187246227.jpg

Vikingsien kotikenttä.

Moni varmasti tuntee Titin (kuvassa), joka on ollut Ee:n mukana siitä asti, kun hän oli ehkä puolitoista kuukautta vanha, sillä Titi oli kastelahja sukulaisilta. Titiin liittyy monia, hauskoja tarinoita, mutta jätetään ne nyt sikseen. Ee:n tuotteliaisuus maalaamisen ja piirtämisen suhteen on kyllä aivan omaa luokkaansa. Titi esiintyy ehkä joka toisessa teoksessa. Tässä kuvassa on kolme titiä: keskellä malli itse, vasemmalla tussiversio ja oikealla maalattu.

img_20180117_1024051826428826.jpg

Muusa ja taidetta.

Sisällä olemme keksineet kaikenlaista puuhaa niinä päivinä, kun ulos ei ole ollut asiaa. Tässä Vee:n tyylinäytteitä. Ensimmäisenä kisataan siitä, kenen auto lentää pisimmälle. Lentomatka merkitään dominopalikalla. (Vee voitti. On ehkä saanut eniten harjoitusta. Ee itki ensimmäisen yrittämän jälkeen, että hänen autonsa ei kulje mihinkään. Sen jälkeen itkun paino siirtyi siihen, että kilpaileminen on ihan tyhmää ja Ee meni piirtämään.)

img_20180126_160826_burst001_cover1016407025.jpg

Voittohyppy laskeutumassa.

Vee on pitkään toivonut itselleen karttaa. Olen yrittänyt kartoittaa (heh heh) vaihtoehtoja netistä, mutta päädyin lopulta tähän Ikean malliin. Ja vaikka kuinka yritin olla huolellinen, asensin sen kuitenkin erinäisten häiriötekijöiden takia bersiilleen. Huomaatko? Mutta aktiviteettiin. Siinä makoillaan sängyllä ja ammutaan Nerf-pyssyllä imukuppipanoksia kartalle. Jostain syystä Venäjä on tosi kova ottamaan panoksia vastaan, lieneekö pinta-alasta johtuvaa. Lähi-Itä, Eurooppa ja Afrikka eivät useista yrityksistä huolimatta ole saaneet panoksia päällensä. Nämä Vee:n lajit ovat jotenkin hurjan hauskoja, äitikin innostuu! (Niin, ja jos et huomannut virhettä, niin Australia ja sen pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevat saaret lorvivat noin viisi senttiä liikaa vasemmalla. Hups. Ei voi ottaa irti ja siirtää, kun maali lähtee seinästä mukaan. Hups. Hups.)

img_20180125_2018001940321571.jpg

Kuka ampuu itsensä maailmankartalle?

Jii kehitti isommille lapsille tarkkuusammuntapisteen. Senkin parissa Ee ja Vee ovat viettäneet tovin jos toisenkin. Tässä on jengi kasassa.

img_20180127_192216235756056.jpg

Tarkkuusammuntaa.

Ja tässä on yksi variaatio maalitaulusta (aika monta kaveria eli “huutelijaa” on jo lennellyt tuolilta ties minne). Legoukkelit ovat esiintyneet jokaisessa.

img_20180120_1829011163635887.jpg

Maalitaulu.

Ai niin. Jostain muistan kuulleeni, että kannatta Kiinan Ikeassa tehdä ostoksia, kun täällä on niin paljon halvempaa kuin Suomessa (jos sieltä ylipäänsä haluaa mitään ostaa). Meillä on ollut jo pitempään tarve korkealle hyllylle, johon saisi valmiita legorakennelmia säilytykseen, ettei tämä kohta kolmevuotias Tasmanian tuholaisemme riipisi kaikkea valmista atomeiksi. Kävin torstaina paikallisessa Yi Jia:ssa (Ikea) hakemassa meille yhden Hemnesin. Se ainakin on parikymmentä prosenttia kalliimpi täällä kuin Suomen osaston nettisivuilla. Onhan siellä jotain tiskiharjan tapaisia, jotka maksavat ehkä omassa rahassa kolmekymmentä senttiä, mutta hintavertailuni mukaan ainakin yhtään jykevämmät kalusteet eivät ole halpoja suhteessa Suomeen. Muutenkin paikallinen Ikea tuntuu valikoimaltaan olevan hyvin paljon suppeampi kuin kotimaassa. Mutta sain kuin sainkin kotiinkuljetuksen tilattua kiinaksi (palvelupisteessä ei ollut ketään englanninkielen taitoista) ja hylly on kahden sukupolven naisten kesken koottuna nyt paikallaan palvelemassa juuri siinä tarkoituksessa, mihin se oli ostettukin. Jipii!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s