Käytännön kiinaa kukkasin ja numeroin

Hieroin kulkaa torstaina kauppaa kukista ja ihan vielä kiinaksi! Jii:llä oli iltapäivällä palaveri Shanghain toimistolla, joten päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni ja nappasin mieheltäni vapautuneen autonkuljettajan käyttööni. (Normaalipäivinä minulla ei ole tätä luksusta käytössäni, sillä kuljettaja on koko päivän kaukana täältä Jii:tä kyyditsemässä.) Mr. Shu poimi minut kotiovelta mukaansa ja lähdimme ajamaan kohti kukkatoria. Keskustelimme matkalla välttävällä kiinan taidollani. Sain selville, että hänellä on 28-vuotias tytär, ja että yksi lapsi on liian vähän. En osannut sanoa tähän muuta kuin “kyllä, kyllä”. Kerroin meidän lastemme iät. Sanoin meneväni ostamaan isoja kasveja. Shu nauroi ja innostui, kun sentään yritin puhua jotakin.

img_20171019_223532437776748.jpg

Makupala Hongqiaon kukkamarkkinoilta.

Seuraava käytännön harjoitustehtäväni oli kukkamarkkinoilla. Suuri halli oli tännä vieri vieressä olevia eri kukkamyyjien liikkeitä: osalla oli leikkokukat, toisilla viherkasvit, eräillä toinen toistaan upeammat orkideat ja yhdellä valikoima erilaisia ruukkuja. Ennen käyntiäni minun oli pakko tiedustella kuusi vuotta Shanghaissa asuneelta ystävältäni, kuuluuko tingata. Vastaus oli, että kuuluu. Kaikkialla ilmeisesti kuuluu – eihän missään ole hintalappujakaan esillä. Ystäväni myös vinkkasi ensin kiertelemään ja kyselemään hintahaarukkaa eri kojuista. Tein kuten minua oli ohjeistettu. Osasin kysyä kiinaksi, mitä maksaa. Onneksi ymmärrän jotain myös numeroista, joten yleensä vastaus tuli ymmärrettävässä muodossa. Päätin, että tätä laowaita ei tänään ryövätä, joten mietinmielessäni sopivan hinnan, jonka olin eri tuotteista valmis maksamaan. Kovan neuvottelun tuloksena sain kaikki hinnat tasolle, johon olin itse tyytyväinen. Päädyin lopulta ostamaan puolitoistametrisen viherkasvin sekä kaksi mehikasvia, kaikki ruukkuineen, sekä samanlaisen leikkokukan kuin muutama viikko sitten Vee:n koulun ulkopuolelta. Viimeisen kohdalla tajusin edellisellä kerralla maksaneeni täyttä ylihintaa, mutta se menköön keltanokkauteni piikkiin – pulitin nimittäin silloin suoraan kukasta 30 renmimbiä ja eilen sain neuvoteltua hinnan 20:stä 18:aan.

img_20171019_223232476469468.jpg

Suloistakin suloisemmat uudet mehikasvini. Ne näyttävät pikkiriikkisiltä, mutta vasemmanpuoleisen hökötyksen korkeus on ehkä 30 cm.

img_20171019_2233572140882381.jpg

Palmuni jäi toistaiseksi tuulettumaan ulkotiloihin. (Hyvä kun jäi, purkista ryömi kastematoja parvekkeelle.)

Torstaina illalla sain taas nauttia etuoikeudestani olla opetettavana. Monican kanssa kertasimme tavuja, opimme uusia sanoja ja hienosäädimme ääntämystäni. Kukkatorilla harjoiteltuani halusin myös ymmärtää enemmän numeroista. Niissä olikin sitten sulateltavaa! Sataan asti kaikki sujuu kuin rasvattu. Mutta sitten päästäänkin lännen ja idän kulttuurieroihin. Meillähän lukuja tarkastellaan kolmen sarjoissa: puhutaan tuhansista, miljoonista, miljardeista. Kiinassa puolestaan edetään neljän sarjoissa. Ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet; kymmenet tuhannet, kymmenet kymmenet tuhannet (100 000), sadat kymmenet tuhannet (miljoonat) ja tuhannet kymmenet tuhannet (10 miljoonat); ja niin edelleen. Opettajani sanoikin, että kun idän ja lännen väliset bisnekset kohtaavat, yhteentörmäykset ovat erilaisen numeroiden logiikan takia toisinaan väistämättömiä.

Seuraavaksi haluan esittää vähän lisää kiinalaista numerotietoutta. Sadasta eteenpäin seuraavat numerot kirjoitetaan paikalliskielellä näin (suora suomennos siitä, miten ne muotoillaan):

100 = yksi sata
101 = yksi sata, nolla, yksi
110 = yksi sata, yksi / yksi sata, yksi kymmenen
111 = yksi sata, yksi kymmenen, yksi
120 = yksi sata, kaksi
150 = yksi sata, viisi
1000 = yksi tuhat
1001 = yksi tuhat, nolla, yksi (jos on siis useampi nolla, vain yksi on tarvis mainita)
1100 = yksi tuhat, yksi / yksi tuhat, yksi sata
1010 = yksi tuhat, nolla, yksi kymmenen

Selkeää, eikö? Ja kun puhutaan huoneiden numeroista tai vaikka puhelinnumeroista, ykkönen muuttuu toiseksi sanaksi (normaalisti yi, tässä tapauksessa yao).

Kiinalaiset oikein todella pitävät numeroista ja niiden merkityksillä leikkimisestä. Yksittäiset numerot symboloivat tiettyjä asioita. Neljä on tosi, tosi huono numero. Se kuulostaa kuolemalta. Siksi sitä ei ole hisseissä taloissa, missään vastaavissa. Parempi, jos puhelinnumerossasikaan ei ole nelosta – varmuuden vuoksi. “Ettei nyt vaan sattuis mitään.” Kuusi edustaa sulavaa. Kahdeksan rikasta. Yhdeksän pitkää, kymmenen täydellistä. Jos siis haluat vaikkapa ilahduttaa iäkästä syntymäpäiväsankaria, annat hänelle kirjekuoressa summan, jossa on yhdeksikköjä: pitkää ikää, ole hyvä! Tai hääparille voisi tuikata näitä kaikkia: mikäpä sen parempi, kuin pitkäikäinen, sulava, täydellinen avioliitto, joka takaa myös rikkautta parille! Sen lisäksi on olemassa seuraavia koodeja: luku 520 kuulostaa vähän samalta kuin “minä rakastan sinua” (wu er ling ja wo ai ni, minun mielestäni tämä on vähän kaukaa haettua, mutta olkoon). Sen voi laittaa vaikka rakkaalleen viestillä illan päätteeksi tai vastaavasti vuosipäivänä niputtaa kirjekuoreen ja ilahduttaa mussukkaansa. Toisaalta taas 1314 vastaa sanoja “koko eliniän” (yi san yi si & yisheng yishi, tämä on oikeasti ihan järkevä yhteensopivuus). Ei sekään hassumpi olisi puolisolle tai syntymäpäiväsankarille, vai mitä?

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s