“Pili, pili, pom!” kuulostaa ihan liian kevyeltä tähän säähän. Kun lähdimme Suomesta, ajattelin, että näin kaupunkiolosuhteissa meille riittää goretex-kengät. Olen saanut sen kokea nyt useamman kerran, että kun oikeasti alkaa sataa, niin sitä vettä sitten tulee ihan olan takaa, eikä niistä välikausikengistä ole mihinkään. Pakko alistua ja lähteä piakkoin saapaskaupoille. Viimeksi tänään kokemukset karttuivat, kun hain Vee:n koulusta. Yhtäkkiä taivas pimeni ja satoi kuin sen kuuluisan naisihmisen takapuolesta. Olimme melkein kotona, mutta kahdessa minuutissa olin vyötäröön asti niin märkä, että kuivaa kohtaa ei ollut enää missään (goretex-takki piti yläosan kuivana). Saappaat olisivat pelastaneet jo vähäsen. Vee pääsi helpommalla, kun hänellä oli shortsit jalassa. Sadetakkikin on toisaalta vähän liikaa, kun samaan aikaan on helle – Suomessa olen niin tottunut siihen, että sateella lämpötila laskee reilusti, täällä sitä ei oikein tapahdu. Jos käyttää sateenvarjoa, sen pitäisi olla valtava, että se edes pienellä tuulella pitäisi ihmisen kuivana. Mutta ne saappaat olisivat tosiaan kova sana!

Vettä tulee niin paljon, että tasamaallakin joka paikassa on monen sentin kerros vettä. Sen jälkeen on aivan sama, mitkä bootsit jalkaansa on vetänyt, elleivät ne ole pitkävartiset ja täysin vedenpitävät. Myös eilen illalla vettä tuli niin paljon, että puiston ympärillä olevat kirkkaat valomainokset korkeiden talojen seinissä eivät näkyneet ikkunasta, saati sitten talot. Senkertaisen sateen alun huomasi melkoisen nopeasti, kun ääni oli myös sataneiden millien mukainen. En enää ihmettele lainkaan, että täällä suunnalla palloa vähän mäkisemmillä paikoilla mutavyöryt uhkaavat sateella…