Melkein välipäivä

Vee:llä alkoi koulu tänään kahdeksalta. Se tarkoittaa, että hän lähtee kävellen 7:25 kotoa. Tämä puolestaan indikoi, että minä herään puoli seitsemän. Tai oikeastaan kello soi silloin, minä olen vielä monta minuuttia koomassa. Heti pojan poistuttua ovesta hörpin kahvini pois ja tartuin härkää sarvista: keittiön kuiva-ainelaatikoiden tyhjennys ja puhdistus. En kuulu siihen ihmisjoukkoon, jonka ruoka-aineet on aakkostettu ja parasta ennen -päiväyksiä tarkistetaan kalenteriin merkittyinä ajankohtina. Laatikoista löytyi tämän seurauksena jokunen vuosikertapussukka. Olin muun muassa aivan varma, että olen hiljan ostanut seesaminsiemeniä. Joko ne on ehditty kaikki käyttää (mihin?) tai sitten “hiljan” on varmasti ollut ennen joulukuuta 2013.

Oikeastaan tämä ei ollut päivän ensimmäinen työni. Kun mukissani vielä oli kahvia jäljellä, seisoin keittiössä vatkaamassa voita ja sokeria vaahdoksi. Ainokaisella sisarellani on viikonloppuna häät ja minä lupasin tehdä sinne keksejä, en siis viime hetken hulluudessani, vaan kauan sitten. Niiden parissa hurahtikin laatikoiden jälkeinen aamupäivä. Huomenna leivon vielä vähän lisää (aika loppui aamusta kesken) ja torstaina pistän pystyyn koristelutalkoot. Minulla oli myös arvostettu apuleipurini, Oo, mukana – muut olivat taas koulussa ja kerhossa. Vähän hoonosti soomea puhuva 2,5-vuotiaamme osaa jo hyvin sanoa: “äiti isää taikiaa”. (Se taikina oli oikeasti järjettömän hyvää. Söin itsekin ihan vain pikkiriikkisen pahan olon. Sellaisen, että tekee mieli hakea siivu tai pari kinkkua jääkaapista tasoittamaan tilanne.)

Ee:n kerho ja Vee:n koulu loppuivat puolenpäivän maissa, ja lähdimme koko orkesterin voimin suoraan koulun pihalta ajelemaan kohti isovanhempia sadan kilometrin päähän lapsuuskotiini. Päivään mahtui paljon: kanttarelleja, ulkokaffet, karviaisten sekä herneiden syömistä ja sainpa jopa houkuteltua pikkugolfarin mukaani kentälle kuluttamaan muuten niin rastittomaksi jäävää pelikorttia. Tämän kesän säät eivät totta vie ole tätä harrastusta suosineet niinä kertoina, kun kentän lähistöllä olemme notkuneet. Tällä kertaa erityisen tästä muutaman reiän kierroksesta teki se, että emme ole kahdestaan tainneet olla golfaamassa Vee:n kanssa koskaan aiemmin. Seura oli oikein mainiota.

IMG_20170822_172052_resized_20170822_092139995.jpg

Illaksi ajelimme kotiin, sillä huomenna on taas koulussa kahdeksan aamu. Eli siis se “äidin puoli seitsemän -aamu”. Jospa kuitenkin kierrän tämän positiivisen ajattelun kautta: kyseessä on luonnollinen kääntö jo kohti Kiinaa, kesäaikaan aikaero on viisi tuntia. Ja sielläkin koulu alkaa kahdeksalta. (Ei tämä positiivisuus tunnu kovin mieltäylentävältä.)

Ps. 10 vuorokauden kuluttua olemme jo lentokoneessa matkalla kohteeseen. Kamalaa. Ja ihanaa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s