Henkistä valmistautumista: opettajina silminnäkijöiden kokemukset

Kun sain uutisen mahdollisesta tulevasta muutoksesta, tein kuten kuka tahansa sivistynyt ihminen olisi sijassani toiminut: marssin kirjastoon. Kahmin mukaani kaikkea mahdollista: matkaoppaita, kiinan kielen kirjoja, valokuvateoksia, henkilötarinoita. (Samalla kaksivuotiaamme leikki kuurupiiloa hyllyjen välissä.) Viimeisimmät osoittautuivat aarreaitakseni. Kaikissa Kiinassa asuneiden suomalaisten kirjoittamissa tarinoissa nousi esille voimakkaasti suomalaisen ja kiinalaisen kulttuurin erot. Uskoisin, että niitä tullaan varmasti blogissanikin vielä ruotimaan, jahka Kiinaan saakka pääsemme. Tähän mennessä olen kerryttänyt tietouttani seuraavien opuksien kautta:

yhdenlapsenkansa_1_1

Mari Manninen: Yhden Lapsen kansa. Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret (2016). Yhden lapsen politiikan seurauksia yksittäisiin ihmisiin ruotiva, koskettava teos. ”Kun pariskunta tahtoi lapsen, mies ja vaimo tulivat luokseni ja täytimme yhdessä anomuksen, joka käsiteltiin kaupungin perhesuunnitteluvirastossa. Jos lupa tuli, naisella oli vuosi aikaa tulla raskaaksi.” – Kiinalainen syntyvyydensäännöstelystä vastaava virkanainen. Teos on tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2016, enkä lainkaan ihmettele, miksi. (Tämän kirjan sain lainaksi miehen veljen vaimolta.)……………………………………………………………………………………………………………………….

kadotetut-kasvot

Heli Järvenpää: Kadotetut kasvot (2014). Kirja kuvaa suomalaisperheen arjen muutosta perheen muuttaessa Kiinan Hangzhouhun miehen työkomennuksen perässä. Unelmat hautautuvat pian ymmärtämättömyyden ja turhautumisen alle. Miten käyttäytyy ihminen, jolta viedään kontrollin tunne omasta ympäristöstään? Sivujuonena käsitellään myös Kiinan yhden lapsen politiikkaa, ja sitä, miten se käytännössä vaikuttaa kiinalaisperheiden elämään. Kirjasta jäi kuva, että perhe ei missään vaiheessa kunnolla sopeutunut elämään Kiinassa.

laowai

Petri Saraste: Laowai – kiinalaista menoa (2008). MTV:n ja Kauppalehden kirjeenvaihtaja muutti perheineen Pekingiin vuonna 2005. Teos käsittelee henkilökohtaisten kokemusten kautta suomalaisen ja kiinalaisen järjestelmän ja kulttuurin eroja, ja miten liike-elämän kapitalismi sekä järjestelmän kommunistisuus ovat toisinaan törmäyskurssilla. Toimittajana Saraste pohtii myös sananvapauden rajoituksia.

tahtinenTero Tähtinen: Lohikäärmeen päivät – puoli vuotta Shanghaissa (2014). Tämä teos erosi selvästi muista, sillä se oli esseistisellä tyylillä kirjoitettu pohdiskeleva päiväkirja. Tähtinen on innostunut kiinalaisesta runoudesta, jota pääsee maistelemaan pitkin kirjaa, samoin ilmi käy hänen innostuksensa teelaatuihin ja kiinalaisiin teehuoneisiin. Tiedänpähän, mitkä teet kannattaa huolella maistella. Tähtinen pohtii elämää buddhalaisuutensa kautta, joten oli mieltä avartavaa samalla tutustua toisenlaiseen ajatusmaailmaan.

kaukanasvHeidi Uusimäki: Kaukana Shanghain valoista (2010). Uusimäki on ollut Suomen lähetysseuran kautta opettajaopiskelijoiden englannin opettajana kiinalaisittain pienissä ja köyhissä kaupungeissa ja koonnut kokemuksensa tähän kirjaan. Eläminen eteläisessä Kiinassa eroaa varmasti paljonkin Shanghain kaltaisesta länsimaalaistuneesta ympäristöstä. Kuitenkin teoksen kautta pääsi tutustumaan parikymppisen kiinalaisen sielunmaisemaan. Miten erilaisia tavat voivatkin olla tällä samalla pallolla.

kiinan-kadotetut-tyttaretXinran: Kiinan kadotetut tyttäret (2013). Riipaisevat tarinat nostavat ison palan kurkkuun ja monta rukousta “yläkertaan”. Xinran on kiinalaissyntyinen toimittaja antaa äänen äideille, jotka ovat eri tavoin menettäneet tyttärensä politiikan, perinnäissäädösten ja köyhyyden seurauksena. Kirjan englanninkielinen nimi on “Good Women of China”, eli nämä naiset ovat halunneet olla hyviä ja lojaaleja ihmisiä – valtion ja perheensä hyväksi. Lapsistaan luopuneet äidit ovat samalla itse Kiinan kadotettuja tyttäriä: he kokevat loppuelämänsä jatkuvaa surua ja tuskaa, kun he ajattelevat lasta, jota he eivät koskaan saaneet tuntea. Xinran välittää myös viestin tuhansille ulkomaille adoptoiduille tyttölapsille: miksi äitini joutui hylkäämään minut? Kirjan surullisten ihmiskohtaloiden ei voi sanoa olevan viihdyttäviä, mutta narratiivinen tietokirja onnistuu koukuttamaan lukijansa. Tämä teos oli yhtä aikaa kamala ja erittäin valaiseva kokemus. Suosittelen kaikille.

Kaikkein eniten lukemassani minua vaivasi ne miljoonat lapset ja perheet, jotka ovat joutuneet yhden lapsen politiikan ja ylipäänsä kommunismin lieveilmiöiden uhreiksi. Miten pitkään vaiettuja haavoja parannellaan? Eikö humaanimpaa keinoa todella ole löydetty? Eihän puolue pelkästään ole tyttölasten kohtaloihin syypää, naisten asema Kiinassa on ollut jo vuosisatoja aivan toista, kuin esimerkiksi meillä Suomessa. (Vaikka tästä olisi paljon sanottavaa, taidan jättää sen kirjoittamatta auki, jotta pääsen vielä Kiinasta käsin tänne kirjoittamaan. Nimim. “The Great Firewall” ja nettipoliisit.) Haluan todella yrittää rajoittuneessa mielessäni ymmärtää, miten tavallinen kiinalainen näkee maailman ympärillään – tämä matka tietysti jatkuu sitten paikan päällä. En haluaisi olla se paljon puhuttu ylemmyydentuntoinen “valkoihoinen”. Tietysti on selvää, että täysin neutraali en voi olla: katson näitä ihmiskohtaloita kristillisen uskon linssien läpi. Voihan kuitenkin olla, että yksilöllä ei ole edes mahdollisuutta tietää tai toimia toisin. Kulttuurinen perintö, joka saattaa länsimaalaisen silmissä vaikuttaa toisinaan järjettömältä ja brutaalilta, on näille ihmisille jokapäiväistä todellisuutta, jota he eivät edes ymmärrä kyseenalaistaa. Miten toimisin itse, jos olisin syntynyt ja elänyt näiden ihmisten saappaissa tietämättä kaikkea sitä, mitä nyt tiedän?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s